keskiviikko 26. marraskuuta 2008

Piiskaan itseäni (Tahdonvoimaa)

Anteeksi yhteiskunta, anteeksi erityisihmiset. En todellakaan saisi käyttää sanaa 'vammainen' - pannukakusta. Vaikkei siinä muuta halventavaa ole kuin yhteiskunnan vallitsevan intressiryhmän sen oikeaksi määrittelemän puhetyypin termiin lyömä negatiivinen leima.

Mä yleensä puhun asioista suoraan niiden oikeilla nimillä mutta pannarin nimittely vammaiseksi on tyhmää. Etenkin, kun se oli vain epämuodostunut. Don Huonoja lainatakseni: Häpeän, häpeän, häpeän...

Ps. Mutta en tietyllä tavalla naivia, että ihmiset osana yhteiskuntaa luovat itse vallitsevan kulttuurin ja kielen. Sitten joku valtaryhmä, esim. poliittinen tai muu intressijärjestö päättää, että nyt muutetaankin sosiaalisia sääntöjä vaikkapa juuri kielenkäytössä.

Yhtäkkiä kouluhäiriköt ovat erityislapsia tai oppimishäiriöisiä, avohoidossa olevat mielenterveysongelmaiset itsenäisiä mielenterveyskuntoutujia, sosiaalipummit yhteiskunnan tukien väärinkäyttäjiä ja siivoojat siistijöitä. Ja jopa sinappikaalista on tullut suomalaisissa ravintoloissa rucola (sen italiankielisen nimen perusteella), jotta se olisi trendikkäämpi menuussa ja siitä voitaisiin laskuttaa enemmän...

Kai rekkakuskit ovat kohta 'Isohkojen ja erityistaitoa vaativien ajoneuvoyhdistelmien ohjaajia'. Paskan puhuminen on jalo taito, jonka valitettavan monet osaavat valitettavan hyvin. Sitten kun itse puhuu asioista suoraan niiden oikeilla nimillä, joku iskeen sen Mustin hanurissa olleen samurai-miekan sydämeen.

Mutta on koomista, että joku valtaryhmä voi noin vain ilmoittaa, että hei, me muutetaan tämän yhteiskunnan sosiaalisia sääntöjä ja saavat muutokset tuosta vaan läpi. Ja sitten yhteen ääneen paheksutaan niitä muita, kakkosluokan kansalaisia, jotka eivät heti ole ekan aalloon harjalla uusien sosiaalisten sääntöjen omaksumisessa.

Osittain tuo on varmasti itsesuojelua. Minusta kuulostaa paljon kivemmalta, että hermostossani on toimintahäiriö, kuin olisin selkäydinvammainen. Etenkin kun en tiedä, olenko. ;)

Ei kommentteja: