Jossei ole nivelsiteitä, jänteitä tai muitakaan kunnon pehmytkudososia, kun ne repee ja paukkuu kaatuessa, niin ydin joutuu suoraan painealtistukseen? Sen takia vakavan retkahdusvamman jälkeen istuminen ja seisominen on kerrassaan mahdotonta, koska tuntuu siltä, ettei jaksa kannatella itseään.
Itselläni oli ainakin alussa koko ajan se tunne, että perse vapisee, kun istuu ja samalla koko putki alkoi vapista, kun yritti istua. Siksi hotkin ruuat ja en hirveesti viettänyt aikaa jalkeilla.
Ja voisko tämä katastrofikaksiviikkoinen (Ehdotan liputuspäiväksi btw 17.10;) nyt johtua siitä, että istuin, istuin ja istuin vaan koneella, vaikkei tukea ollutkaan, eli siedätin itseäni siis liikaa? Ydin sai liikaa painealtistusta, haki tukee sieltä, missä sitä oli (veti jumiin leuat ja pään), ja tiksas?
Sen takia sinne niskaan ja hartioihinkin kai tehdään heti syviä lihaksia ja aletaan hakea lihaskoordinaatiota mobilisoimalla ja samalla pumpataan hermokudosta auki. Mutta jos aloittaa harjoittelun liian aikaisin, niin säikähtäneet hermot jumittuu vaan enemmän.
Niinhän se on jännitysniskassa tai muissa kaularangan säteilykipuoireissa. Hermot puristuksissa/pinteessä huonon lihastasapainon/paskan ryhdin takia - seurauksena kipu, paine, poltto ja viilto! Tässä tapauksessa vaan, kun ei ole sitä fyllinkiä missään, kun ei ole toimivaa pehmytkudosta ja hermokudoskin on vetäytynyt kippuralle, niin painealtistus kohdistuu koko putkeen. Sen takia just kovalla alustalla istuminen tai istuminen ilman selkänojaa on aluksi yhtä helvettiä?
Ainakin itse huomaan, että kun riittävän kauan oon istunut/seisonut, alkaa kaikki paikat (etenkin alaselkä) jumittaa. Oikein tulee jalkapohjatkin kipeeksi ja ei pysty ottaan askeltakaan. Senköhän takia ne mun jalkapohjatkin on tikkuillut viisi vuotta, että olen käynyt tätä läpi ekasta retkahduksesta asti?
Ja siksiköhän toi C6 on kaikista tuntohäiriöisin kohta, koska siihen on muodostunut vuosien saatossa oikein sellainen kuhmura (kyfoosi?), kun oon vetänyt vikat 5 vuotta helvetin huonossa asennossa tietokoneellakin? Voi, kun ois tiennyt...
Tuntuupa karmeelta aatella, missä kunnossa sitä on elänyt vikat vuodet tajuamatta sitä itse.
Tekstit
2 kommenttia:
Mullekin fyssarit hoki vuosia, että uinti olisi sulle tosi hyvä laji. Ihmettelin, että miten se voi olla, kun sattuu niin pirkuleesti. Viimein tapasin fyssarin, joka oli perehtynyt nimenomaan SI-nivelen vahvistamiseksi tehtäviin liikkeisiin (eipä ole paljon tehtävissä, kun ei ole lihaksia tukemassa..) Hänen reaktionsa oli pyöritellä päätään kauhistuneena: "Uimaan? Ei todellakaan, mahtaa tuntua kamalta, kun SI-nivelelle ei ole tukea!" Yllättäen parempia lajeja olivatkin paljon "pelottavammat" lajit kuten tanssi.
Osaa olla hankala, ja sano tarvittaessa: "Ei, en tee sitä, koska se tuntuu pahalta. En voi tehdä sellaista, mikä tuntuu väärältä, se ei edistä paranemista. Olisiko jotain muuta neuvoa?"
ISO HALAUS toiselta joka ei ollut tupareissa.
T.S62
Heippa!
Minä ainakin olen sitä mieltä että tämä sinun katastrofi viikkosi on ihan pelkästään seurausta liiasta rasittumisesta.
Kun fyssäri sanoo, siedätä äärirajalle asti ja sitten pidät paussin, niin miten sitä käytännössä toteutetaan. Pitäs varmaan olla keksitty joku kone, joka piippaa kun täytyy lopettaa...
Ja vaikka tuntuiskin et nyt olis aika lepuuttaa, ei sitä malta mennä ihan heti, kun sitten vasta kun on menny vähän liian pitkälle. Ja kun sen tekee useamman kerran päivän aikana, eri tilanteissa, siitä seuraa nuo kurjaakin kurjemmat oire yhtymät. Kyllä sinä TAISTELIJA sieltä sängystä taas nouset ylös, vaikka tuntuukin tosi turhauttavalta elämän tuhlaukselta vain maata katsellen kattoa.
Kun tästä tokenet, olet taas entistä vahvempi kohtaamaan uusia haasteita...
Tsemppiä sinulle!!!
- lämmöllä Musti -
Lähetä kommentti