Lukaisin uudelleen linkeissä olevan vuoden 2006 kirjallisen kysymyksen whiplash-vamman tunnistuksesta, hoidosta ja kuntoutuksesta eduskunnan puhemiehelle. Silmiin pompsahti silloisen Sosiaali- ja terveysministeri Haataisen vastauksen lause, joka on sisällöltään perustelematonta diipadaapaa:
Korvausta ei voida lain mukaan maksaa sellaisista vammoista, sairauksista tai oireista, joiden 1) syy-yhteyttä työtapaturmaan tai liikennevahinkoon ei voida 2) lääketieteessä hyväksytyin tutkimusmenetelmin osoittaa. Korvausta maksetaan 3) tarpeellisista tutkimuksista.
1. Eikö syy-yhteys ole selkeä, jos aikaisemmin terveestä tulee työkyvytön whiplash-vamman jälkeen heti tai myöhemmin, jos merkinnät niskavammasta ja pään retkahtamisesta saadaan kirjattua poliisitutkinnassa tai lääkärin haastattelussa ylös?
2. Lääketieteellisesti hyväksyttyjä tutkimusmenetelmiä ei ole sitten neurologiset ja neurosykologiset testit? Taatusti on. Ei ainoastaan kuvantamistutkimukset ole sellaisia.
3. Mm. WAD-hoitosuosituksen mukaan, johon ministerikin viittasi, potilaalla epäiltäessä hermovammaa (tai muuta vakavaa pehmytkudosvauriota) on tehtävä MRI-tutkimus. Ja herovammaa on syytä epäillä, kun/jos neurologia oireita ilmenee. Loogista.
Käytännössä toi lause siis on kokonaan potaskaa.
Jaahas, jospas menisi sitten nukkuun.
lauantai 17. tammikuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
5 kommenttia:
Erittäin hyvä pointti. Samaa oon miettinyt. Näinhän se selkeesti menee, jos vähänkin järkeään käyttää. Joissain piireissä - esim. Lääkäri- ja ministeripiireissä - se järjenkäyttö on sitten kai kielletty... :-(
Noi korkeakoulut ja "hienot" virat ovat monelle ongelmallinen juttu, kun ihmisistä tulee liiankin viisaita, eli maalaisjärjen käyttö ja harkinnanvaraisuus -termi unohtuvat. Tuppaa hienolta kuulostavat virallisten lausuntojen termit olemaan itsetarkoitus, ja sit tärkeistä asioista jauhetaan bullshit jargonia sillä mentaliteetilla, että kunhan nyt jauhetaan. Sit ollaan ainakin aihe käsitelty, vaikka mikään ei muuttunut...
Tää sama ilmiö ylikoulutetuista ja yliviisaista toimii myös bisneksessä. Siinä missä persoonallinen ja uniikki johtaja toimii usein mahtavan brändin rakentajana/johtajana, ei väitöskirjansa faktoja tuijottava kirjajohtaja saa mitään merkittävää aikaan. Personaallisuudesta puuttuu särmä, aitous ja kyky uskaltaa olla erilainen.
Vaikka muuten en lekuri Antti Heikkilää tunne/ole käynyt visiitillä, niin pidän siitä ajatuksesta, että hän ei enää hoida esim. selkäkipupotilaitaan koululääketieteen menetelmin, vaan on luonut rinnalle uuden ajattelutavan, jossa hoidetaan potilaalle parhaalla tavalla, oli se sit manipulaatio, akupunktio, CST tai kipulääke. Etsitään ratkaisu potilaslähtöisesti, ei lääkärin osaamisen mukaan.
Väitän, että tulevaisuuden TULE-ongelmien parissa pärjää ne yksityiset lääkäriasemat, joilla on tarjolla myös vaihtoehtohoidot ja psyyken käsittelyyn tarvittavat välineet/osaajat. Koululääketiede tuppaa unohtamaan sen, että ihminen on psyko-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus, vaikka kuinka muuta haluaisi uskoa. Tätä puoltaa monet tutkimukset, mutta silti hoitotavat Suomessa ei millään muutu. Miten muuten selittyy seuraavat casit, jollei kokonaisuusajattelulla?
Jenkeissä on saatu aivan mahtavia tuloksia syövän hoidossa kuvaterapialla. Potilaat ns. visualisoivat syöpäsolut ja nitistävät ne henkisesti, ennen kuin ne nitistävät potilaan. Olennaista on parantumisen mahdollistava tapa ajatella ja asenne. Samoin itsesuggestiolla on saatu ihan uskomattomia juttuja aikaan. Mutta kun henkisiä prosesseja ja niitten osuutta paarantumisessa ei muka pystytä todistamaan, niin ei ne ole varteenotettavia hoitomuotoja, eikä Suomessa etenkään Kela-korvattavia.
Samalla tavalla esim. Ruotsissa tehdyssä eräässä tutkimuksessa todettiin, että potilaat, joilla oli motivoiva paranemisympäristö (ikkunat, kasveja huoneessa, auringonvaloa jne) paranivat nopeammin kuin vastaavassa tilanteessa kliinisessä sairaalaympäristössä olevat kohtalotoverit.
Ja joku vielä kehtaa väittää, että psyyke, keho ja sosiaalinen sekä tilallinen ympäristö eivät toimi yhdessä. Se elää sit 1800-luvulla.
Ja vittumaisinta tossa kuviossa on sekin, että esim. fysioterapeutti jolla on voice massage -terapeutin pätevyys, ei voi markkinoida julkisesti vm-osaamistaan, koska Kela tarttuu siihen, kun se ei ole Kela-korvattava hoito. Potilaat ei saa siis tietoa fyssarin erikoisosaamisesta. Mun mielestä pitäis olla ihan sama, mikä se hoitometodi on, kunhan pätevyys löytyy ja homma toimii, Vaikka sit fyssarin kans hymistäis alasti risti-istunnassa tunti, mutta se auttaa, niin ihan sama.
Käytännössä näin se kait meneekin yksityisellä sektorilla. Fysioterapian sisältö on mitä vaan potilasta auttavaa, mutta papereissa lukee lääkinnällinen harjoittelu-/fysioterapia. ;)
Johan tuli paatosta taas... ;) Mä voisin alkaa tämmöiseksi terveystieteiden puoskarifilosofiksi. ;) Ruodin asioita vaan niin pirusti...
Lähetä kommentti