Usko ittees (Tahdonvoimaa)

Taas oli maitoa menossa litrakaupalla vanhaksi ja aattelin tehdä pannarin -vaihteeksi. Muista ton pahemman puoliskon joskus valittaneen, että paksu lasgnevuokaan tehty versio ei ole hänen mieleensä, vaan pelillä tehty ohut plätty on parempi. No, kokeillaan sitä sitten.

Olisi pitänyt luottaa siihen tuttuun, turvalliseen siniseen lasagnevuokaan! Pellillä tehdystä pannarista tuli nimittäin sekä ruma että paha. Pelti oli vino, ja toinen puoli taikinaa valui sille toiselle reunalle. Näin ollen vasen puoli oli raaka ja oikea palanut. Helvetin hienoo. Kyllä tota silmät kiinni hirveellä hillokasalla syö just ja just raalta puolelta. Millin paksuinen palanut osa ei houkuttele.

Jos ois koira, voisin kipata ton sen kuppiin. Vai raaskisinkohan sittenkään?
Tarinan opetus: usko itsees ja luota lasagnevuokaan. Kuten aiemminkin oon tiedottanut, pannarin paljon kyselty ohje on helppo muistaa kahden kertotaululla:

2 munaa
4 jauhoa
6 maitoa

Ja lisäksi:
1/2 tl suolaa
1 rkl sokruu

225'/30 - 40 min keskitasolla, kun teet lasagnevuokaan. Muista rasvata astia, niin tekele lähtee myös rti. Ja ohuelle pannarille riittää 15 min pössyä.

Mitäs sit? Hitto, kun tekis mieli lähtee altaalle, mutta se on kielletty fyssaria edeltävänä päivänä... No, jos lukis vaik sosiologiaa vähän. Totesin kyllä, että enpä taida saada vaihdettua pääainetta, koska en välttämättä pääse niihin toukokuisiin pääsykokeisiin. Sinänsä pänttääminen on ihan turhaa. Mutta luen sit huvin vuoksi, kun ei oikein ole muutakaan tekemistä. Ei tuu ihan heti lähdettyä 10 km:n lenkille metsään tai Onnelan pöydälle tanssiin keskiviikkojameja. Vai?