keskiviikko 14. tammikuuta 2009

Voisko olla? (Tahdonvoimaa)

Voiskohan olla, että sain poikkeuksellisen aikaisin whiplash-potilaaksi hylsyn Kelasta, koska olen yrittäjä? En tosin edes mikroyrittäjä, vaan 8 hengen työllistäjä. Vois kuvitella, että Kelassa aatellaan just jotenkin näin:
Tuo nyt haluaa vähän 'lomailla' retkahdusvamman jälkeen 'meidän' rahoilla ja mehän ei sitä makseta.

Siksiköhän ne hylkäsi sairauspäivärahahakemuksen jo neljänneltä kuulta, kun aattelevat mun pelaavan vaan omaan kukkaroon? Hmm. On tämä kyl niin ihmeellistä. Itse antaisin vaikka kuun taivaalta tai toisen käden (mielellään vasemman) sormet yksitellen sikarileikkurilla, jos voisin marssia huomenna Kelaan ja ilmoittaa, että pitäkää tunkkinne, mä olen nyt terve.

Ja sit painelisin yksikätisenä duuniin tekeen 12-tuntista työpäivää vaan helvetin tyytyväisenä. Mutta ei. Kun ensinnäkin on oikeasti sairas ja toiseksi, vaikka ois kuin sairas, niin eipä sillä ole mitään väliä. Eikä sairastamista ja kuntoutumista niin hirveen helpoksi ole tehty...

Mielivaltaisuus ja valta väärissä käsissä ovat karseita juttuja. Niillä saa niin paljon vääryyttä aikaan, että oikein hirvittää ajatella. Nyt täytyy nukkua, että ehtis saada unta palloon ennen huomista fyssaria. Saas nähdä, mitä hoitaja toteaa, kun latelen taas kaikki muuttuneet oireet kehiin. ;) Toiivottavasti ei kaiva sitä 'toivoton tapaus'-leimaisinta alalaatikosta ja iske sillä kuviota ottaan...

Ei kommentteja: