Siristelin valvotun yön jälkeen silmiäni, huoneessa oli ihmeen valoisaa vaikka valot eivät ole päällä. Mitä ihmettä, yön aikana oli satanut ihanasti lunta, puiden oksat kurkottelivat kohti taivasta kuin kiittääkseen saamastaan valkoisesta huntupeitteestä.
Tämän tästä katseeni etsiytyy ulos ikkunasta ihaillen maisemaa. Ajattelen kuinka onnekkaita olemme, kun asumme maassa jossa voimme nähdä eri vuodenaikojen vaihtelut.
Valoisaa päivää kaikille!
torstai 20. marraskuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti