Normaalisti energiaa ei todellakaan kulu siihen, että istuu, seisoo tai tekee jotain, ne on niin automaattisena toimintona selkäytimessä, mutta nyt keho ylirasittuu ihan hirveesti. Kyllä mullakin sosiaaliset tilanteet vetää ihan jumiin mutta se johtuu siitä, että joudun ihan hulluna aina tsemppaan esim. just asentoon jne. etten vaan istu väärin jne.
Keho tavallaan yrittää hakea ja ylläpitää uutta asentoa, koska se ei vielä ole automaattista. Sen oikein huomaa, että kaikki ennen normaalit toiminnot vie energiaa alyttömästi, kun kroppa opettelee vasta juttuja.
Mutta toisaalta, mitä enemmän oon saanut tukea niskaan/hartioihin jne. sitä vähemmän ne jumittaa! Sen muutoksen oikein huomaa silmissä.
Ja mitä tulee tohon pimeään ja liukkaaseen - niin toki niillä on vaikeampi liikkua, kun kehon/niskan asentotunto ei toimi, niinkuin pitäis ja sit vielä silmienkin antama lisäinformaatio on tosi vähäistä. Joutuu pelaamaan pelkillä aivoilla ja korvilla. Sitä jännittyy ihan vaistomaisesti, kun alkaa varoa, etten vaan esim. kaadu uudelleen! Samoin on auton ratissa. Ei se autolla ajaminen ja pään kääntely jännitä, vaan se tilanne, kun on ihan varma, että joku rysäyttää perään tai ajaa jonkun yli ja aiheuttaa sille saman kun itselleen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti