Kunto (Fedja)

Täällä voidaan vielä. Ollaan täällä vieläkin paremmassa kunnossa, mutta toimintakyky on edelleen yhtä huono. Ja tilanne on se, että pääsen hyvän olon vaiheeseen, mutta se vaatii monta tuntia jumppaamista. Lähinnä pumppaan neuraalikudosta ala- ja yläselässä ja vaikuttaa niskan/pään kiristyksiin aika lailla. Ei vaan taho jaksaa jumpata niin pitkään, että helpotus tulisi. Ja kun on pumpannut selkää, sieltä löytyy ongelmakohdat. Lantiossa paine, lantion yläosassa rangassa tuntuu, että siellä ranka "laskostuu". Toinen kohta on rangassa vyötärön kohdalla. 3. ongelmakohta rintarangassa. Siellä on joku lukko laajalla alueella, joka estää rintarangan liikkumisen. Yleisolo on helpompi kuin ennen, koska kiristystilanne yleensäkin ottaen helpompi. Tinnitus on muuttunut siten, että on pulsoivaa välillä. Pari päivää on yrittänyt pääkipua. Eilen illalla otin dolanin, koska oli pääkipu ihan tuloillaan.

Mun koko ranka on ihan paskana. En oikein tiedä, että missä se varsinainen vika on, kun oireet niin diffuuseja. Kävelyssä ennen jännitin rintarangan paikalleen ja vähän ylös, ettei kävely satu. Nyt olen yrittänyt kävellä siten, että rintarankakin liikkuis sen minkä voi. Pään asennoksi on viime vuosien aikana asettunut eteenveto. Nyt pystyn neuraalikudospumppauksen jälkeen sen vetään taakse, mutta tottumuksesta se menee aina eteen uudelleen, rintaranka jännitykseen ja yläkroppa jännittyneenä eteen myös. Tuolilla 90 -asteen asennossa en oikeastaan pysty istumaan istumaan, muuta kuin rintaranka jännityksessä. Takakenossa ja etukenossa helpompi istua tai tässä netin ääressä siten, että tilttaan rintarangan ihan kumaraan.

Niskan stabiloivia pystyn tekemään lähes joka päivä ja muitakin harjoitteita, joten siinä mielessä edistystä. Uinti on riski. Toissa (vai oliko se viime) perjantaina kävin ja siitä alkoi tukosputki. Tänään olin ajatellut mennä uudestaan, mutten ole varma, kun tuo yläniska on niin jumissa ja pahentaa just sitä aluetta. Varovainen neuraalikudoksen pumppaminen ja venyttely selässä saa aikaan kyllä melkoisia hikireaktioita heti kun vähän syvemmälle pääsee, mutta ah se on mahtavan tuntoinen, kun paine yhtäkkiä vähenee nenän takaa tai hengitys alkaa toimia paremmin. Kun tuo kiristys on pahempana, hengitys on melko lamassa. Sitä vetää vain vähän ilmaa sisään ja ulos ja rintaranka liikkuu vain vähän. Olenkin ihmetellyt, että onkohan minun aivot sopeutuneet minimaaliseen happimäärään. Ja ihmekös tuo, jos lähimuisti pätkii pahasti.

Olen etsinyt yhden fyssarin, joka on jonkin verran käynyt manuaaliterapeutin opintoja. Hänellä on kuulemma pehmeä käsittely. Aion mennä testaamaan ja sanon, että haluan, että ensin keskitytään rankaan kaulan alapuolella, että mikä siellä mättää ja sitten vasta niskaan. Kyllähän tässä on aktivoitunut kaikki vanhatkin rankaongelmat, joista ei ollut tietoinen kuin välillä, mutta jotka eivät häirinneet elämää. Esim. lapsena jo minulle on tullut kylkipistos autossa istuessa ja en ole koskaan istunut suorassa. Läksyt olen melkein aina tehnyt sängyllä maaten. Toisaalta en siten tiedä, että onko pyörälennossa tapahtunut jotain myös rintarangan alueelle, koska meni se taju. Silloin kun oireet alkoi, jännitys oli rintarangan alaosasta takaraivoon kova.

Yöt ovat menneet huonosti. Monena iltana oli iltarasitus. Olin joko kylässä tai netissä ja ei sitä muuta tarvi. Eilen tosin sain hyvin jumpattua rangan, mutta niskan ja pään oli jumittanut ihan täysin.

Eli nyt alkaa ongelmat paljastuun. Tää netti on totaalista myrkkyä yläniskakireydelle.