Lämpimästi tervetuloa Lady in Pink stadista meidän joukkoomme. Luettuani ensimmäisen lauseen ajattelin että onpa mukava saada "vieras" tyttö mukaan joukkoon tummaan. Vaan kuinka ollakaan, taidanpa tuntea tämän tytön ainakin yhtä hyvin kuin Tahdonvoiman. Minä Musti olen syypää Lady in Pinkin kaatumiseen ja siitä aiheutuviin hermosto-oireisiin, koska puhuessaan juuri minun kanssani hän kaatui...
Kun puhelu katkesi, tiesin heti että jotain kauheaa oli tapahtunut. Ensin luulin hänen jääneen auton alle, yritin soittaa takaisin, ei vastausta... elämäni pisimmät minuutit. Sitten puhelimeni soi ja kuulin rakkaan äänen, "ei minulla ole mitään hätää, kellahdin vaan kumoon, pikkusen sattuu niskaan ja lonkkaan." Ei silloin tiedetty että tästä hetkestä alkaisi aivan uusi ajanjakso Lady in Pinkin, kuin kaikkien hänen läheistensäkin elämässä.
En aina oikein jaksa ymmärtää, siteeraan laulun sanoin. Mutta niin se vain on, kaksi kaatumista lyhyin väliajoin, samaan perheeseen, tuntuu jo kiroukselta.
Silti uskon/tiedän Tahdonvoiman ja Lady in Pinkin voivan tulevaisuudessa viettää normaalia elämää, josta he kummatkin ovat nyt joutuneet luopumaan.
Mutta mitäpä Musti näitä teille enempää kertoo, koska huomenna astuu kehiin Lady in Pink, joka varmasti muistaa tapahtumat paljon paremmin kuin "ikäloppu" Musti.
Joten tervetuloa huominen ja Lady in Pink!!
torstai 6. marraskuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti