Lausutut ja lausumattomat sanat (Musti)

Tahdonvoima oli saanut jäätävän erilaisen meilin kuin koskaan aikaisemmin ja huomasi että sen sanoma iski erilaisuudellaan syvälle sieluun.
On ihana kun ystävä jostain Savon sydämestä muistaa toista ystäväänsä ja vielä osaa tehdä sen noin koskettavalla tavalla.

Kirjoitit ystävien eri tavalla lausumista "rohkaisevista" sanoista, joita kaikkia et oikein sellaiseksi tituleerannut. Kumminkin nämä ystäväsi, ainakin suurin osa heistä, haluaa jotenkin viestittää sinulle ehkä kuluneissakin lauseissaan kuinka huolissaan he ovat sinun puolestasi. Aina ei vaan niitä "oikeita" sanoja tahdo löytyä, kun nuori täynnä elämän iloa oleva nainen joutuu vakavaan onnettomuuteen.

Useimmat ystävistä varmaan kuvittelivat Tahdonvoiman parantuvan kuin taikasauvan iskusta, mutta sairauden jatkuessa, hermosto-oireiden muuttuessa ja pitkittyessä he eivät enää tienneet kuinka osoittaa myötätuntoaan. Toisilla sanat juuttuivat kurkkuun, toisilla taas tulivat nuo perinteiset "kyllä se siitä" "yritä kestää" jne. Mutta luulen kyllä että heistä jokainen halusi omalla tavallaan lohduttaa sinua ja kannustaa eteenpäin elämässä, kun näkivät sen hetkisen olotilasi.

Sairaan osaan on vaikea samaistua, jos ei ole itse kokenut vastaavaa, sanoit. Se on totta, me muut voimme vain kuvitella sen, mutta sinä Tahdonvoima käyt kaikkia noita oireita läpi jatkuvasti, joudut kärsimään ja luopumaan lähes kaikesta mikä terveille on mahdollista.

Silti sinä jaksat nousta sieltä sängyn pohjalta ylös, puuhastella kotona arkiaskareitasi, tehdä jatkuvasti harjotteitasi, käydä altaalla hakemassa parempaa oloa. Ja minkä vuoksi? Sen sinä itse, niin Musti kuin muutkin läheisesi ja ystäväsi tietävät. Että jonain päivänä kaikki tähän asti kokemasi kurjat oireet olisivat poissa ja voisit toteuttaa niitä unelmia, joita ajattelemalla olet jaksanut pitää elämän syrjästä kiinni.

Taistelija olet aina ollut, tahdonvoimaa sinulta ei ole koskaan puuttunut, tavoitteesi toteutuvat.