Iltaterveiset Tampereelta! Tuuskasin just puhelimessa frendien kanssa tuntikausia. Nyt on hoidettu kaikki vastaamattomat puhelut ja vaihdettu kuulumiset. Eli kuunneltua muiden kuulumiset ja tullut vakuuteltua ystäville, että 'joo, joo, voin ihan hyvin, parempaan, parempaan'!
Eikä tullut edes jumia. Ihme. Pakko vaan siihen, että tästä vielä noustaan, vaikka tämä tämmöstä helvetillistä aaltoilua nyt onkin. Mutta eräs fiksu (tiedät kyllä itse, kuka, ja arvostan sua oikeasti suuresti tuessasi muutenkin!!;) muistutti taas kerran: 'Seuraa keskimääräistä kehitystä, älä ylä- ja alamäkiä'.
Eipähän ole tänäänkään olo ollut mennyt heikompaan illan/yön tullen. Tietty paranemisen rajapyykki on selkeästi ylitetty niinkuin kirjoittelin viime viikollakin. Vaikka toi C6 ja C2 yrittävät jumitella, niin en anna niille valtaa. Saavat luvan olla räjähtämättä ennen ens keskiviikon fyssaria, koska mä HALUAN ne uudet liikkeet! ;) C6 ei enää tunnu heiluvan! Vaikka se joustaa, niin pystyn jo kumarteleen sen kanssa. Ja välillä se on ihan kohdillaankin.
Muutenkin toi kroppa alkaa taipua normiasentoihin ilman katalia seurauksia. Elokuussa ei ois voinut kuvitellakaan, että olisin solminut pääkky alaspäin kengännauhat, pessyt pöntön, noukkinut tavaroita lattialta, istunut pöydän ääressä ja kirjoittanut jotain paperille tms. Samoin huomasin istuvani tänään(kin) sujuvasti pehmeellä sängyllä asentamassa läppäriä kymmenisen minuuttia - joo tosi niskaystävällinen asento. ;) Ehkä sitä kohta vois uskaltaa kokeilla tv:n kattelua sohvalla?
Ps. Tungin tänään Pandan täytelakuja rahkaan (ja ihan snadisti sokeria), oih, että oli hyvää. Ja Joge sai seurakseen maksalaatikkoa! Nam. ;) On muuten pata pikkuisen sekaisin noista eksoottisista yhdistelmistä...
Ravintola Taistelijat tarjoaa:
Alkupala:
Protskuu ja lakua, 4 e
Pääruoka:Kollageenihydrylaattia ja maksalaatikkoa, 10 e
Jälkkäriksi:
Kahvi kalanmaksaöljyllä ja Neuro Bion Fortella, 2,10 e
Ps. Oon vähän aatellut ottaa ton Taistelijat -tekstin/kuvan tatskana. Täytyy funata mihin, koska jos tässä vielä mallin hommia silmät kestää, niin ei sitä ihan hirveen isolla viittis minkään selkään vetästä. Meikkaajat repii perseensä, kun peittävät sitä kuvauksissa. Ihanainen exäni, joka lupas sen myös suunnitella tollain visualisti kun on ja tatskoi tehnyt ennenkin, keksi fiksun idean: fosforitatska.
Mutta missäs mä sitä sit näyttelisin? Pitäis hengaa 24/7 yökerhoissa. ;) Ja ostaa joku fosforilamppu himaan, että vois ihailla peilin ees ja esitellä sitä frendeille...
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti